Uusi työ

Tehokkuus ei tarkoita kiirettä, vaan järkevämmin käytettyä aikaa.

Mitä on hyvä elämä?

-Ihmisen näköistä elämää. Tulla kuulluksi ja nähdyksi.

– Jokaisella on hyvä omannäköinen elämä

Se hyvä elämä mitä olemme tuottamassa on mahdottoman moninaista. Se tarkoittaa jokaiselle eri asiaa ja yksilöllistä kohdentamista. Kuinka voimme tehdä niukkenevilla resursseilla yksilöllistä hyvää elämää?

Koneet pystyvät tällä hetkellä jo tuottamaan hyvää elämää, mutta vain rutiininomaisesti. Koneet eivät vielä kuitenkaan kykene variaatioon.

Vaikka bruttokansantuote ja rahan määrä ihmisten elämässä on lisääntynyt huomattavasti 1900- luvun aikana, niin silti hyvinvointi ja onnellisuus on laskenut. Työelämä ja elämän tahti yleisesti on kiihtynyt ja yhteisöllisyys ja sosiaalisuus vähentyneet.

Yhteiskunta on kehittynyt taloudellisen kasvun perässä. Tuottavuus, raha ja kannattavuus ovat olleet kehityksen ajureita, mutta hyvinvointimme ei ole kasvanut samassa tahdissa ollenkaan. Miten siis käännämme hyvinvointikäyrät nousujohteiseksi?

Mikä on uudistuksen tavoitteena? Kannattaako meidän toimia entisten tapojen mukaan, jos niillä ei saada synnytettyä ihmisten onnellisuutta ja hyvinvointia? Millaisia muutoksia meidän pitäisi tehdä?

Hyvinvointiyhteiskunta 2.0

Valtion tehtävänä ei olisikaan enää hyvinvoinnin tuottaminen, vaan aloitettaisiin yhteisöllisyyden ja sosiaalisuuden lisääminen. Kansalainen tai asiakas ei olisi enää passiivinen palvelun kohde, vaan he tuottaisivat ja osallistuisivat palveluiden tuottamiseen itse. Passiivisesta kansalaisesta aktiiviseen kansalaiseen. Miten saamme suuren joukon ihmisiä tuottamaan hyvinvointipalveluita itselleen ja toisilleen sen sijaan, että pieni joukko ihmisiä tuottaa sitä muille.

Arvokasta elämää on olla osa yhteisöä. Kestävän hyvinvoinnin näkökulma. Perinteinen hyvinvointimalli on sitä, että yhteiskunta tulee apuun siinä vaiheessa kun ihmisellä on hätä. Surkeusindeksin täyttyminen vaaditaan, jotta pääsee palveluiden piiriin. Tämä aiheuttaa tavattoman suuret kustannukset. Lakisääteisten palveluiden kustannukset kasvavat koko ajan ja olemme ajautuneet tilanteeseen missä meidän ei ole enää varaa toimia vanhalla tavalla. Vallitsevien uudistusten tehtävänä olisi muuttaa yhteiskunnan rakennetta kestävän kehityksen tielle ja ihmisten hyvinointia lisäävään malliin.

Oleellisena osana tähän kuuluu digitalisaatio. Koneen tekemään työhön ei kannata uhrata ihmistyötä. Monesti koneet tekevät rutiinityöt tarkemmin ja edullisemmin ja ihmisille jää mahdollisuus tehdä työtä jota me teemme parhaiten.

Digitaaliset laitteet mahdollistavat esim. autojen ajoreittien kohdentamisen tehokkaasti, kirjaamiseen kuluvan ajan vähentämistä jne. Saamme siis tehostettua resurssien käyttöä ja parannettua palvelukokemusta asiakkaan näkökulmasta. Mihin kohdennamme vapautuvan ajan?

Siirtyminen konkreettisesti nähtävästä suorittavasta palvelusta mentaaliseen palveluun on valtava harppaus. Mentaalisen maiseman muuttaminen suorittamisesta vuorovaikutuspintaan on valtava muutos työelämässä. Työelämän rekrytointitilanteissa hyvälaatuisten vuorovaikutussuhteiden muodostaminen on äärimmäisen tärkeitä taitoja.

Sote-uudistuksen tiimoilta syntyvä valinnan vapaus erottaa palveluntarjoajan toisesta.

Määrästä laatuun

  • Hyvinvointia mitataan onnellisuudella ja tyytyväisyydellä, ei enää pelkästään taloudellisella hyvinvoinnilla.
  • Hyvinvointi edellyttää: Yhteydet, kommunikaatio, vuorovaikutus.
  • Hyvinvoiva ympäristö: Ekologinen tasapaino, turvallisuus, tasapainoinen hyvinvointi, mahdollisuudet.
  • Aktiivinen ympäristö: Monipuolinen, jossa voi tehdä työtä ja joka on siisti, turvallinen, puhdas, yllättävä ja hallittu.

Ennen mittasimme palvelun laatua hoitajien määrällä, tilojen neliöillä, laitteiden uutuudella ja muilla määrällisillä mittareilla. Fokuksen pitäisi muuttua kuitenkin määrästä vaikuttavuuteen.

Työkulttuuri koostuu monesta eri asiasta. Osaamisesta, ympäristöstä, palautteesta, havainnoinnista. Optimaalisessa tilanteessa tiedämme, että palvelumme pelaa oikein ja asiakaskokemus on varmasti hyvä. Julkisen sektorin palveluun ei ole aiemmin kuulunut asiakkaan ilahduttaminen ja tässä vaaditaan ajatusmaailman ja palvelukulttuurin muutosta.

Kommunikaatioon, vuorovaikutukseen ja yhteyksiin panostaminen on tehokkaampaa kuin palautelaatikon annin perkaaminen ja siihen reagoiminen. Hyvinvoinnin tuottaminen proaktiivisesti, ei reagoiminen jälkikäteen.

Menetkö järjestelmän rattaaksi, vai katsotko järjestelmää kenttänä missä voit tehdä muutoksia ja uudistuksia?

Onnellisuuden tuottamisessa hyvinvointipalveluissa yksi kaikkein tärkeimmistä aspekteista on turvallisuuden tunteen tuottaminen.

Soten jälkeen

  • Mitä ihmiset haluavat = Kulttuuria, joka määrittyy hyväksi elämäksi:
    • Kyselyjen mukaan:
  1. Suoraa demokratiaa
  2. Hyvinvointia, helppoutta ja osallisuutta
  3. Laadukkaita palveluja, jotka eivät ole kalliita mutta oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa.
  4. Tunnetta, tunnetta ja tunnetta
  5. Pysyvyyttä = Koulu–Koulutus
  6. Esteettisyyttä ja viihtyvyys = Kaavoitus
  7. Sivistys = Kirjasto

Hinta ei enää tule olemaan ratkaisu, vaan se millä tavoin palvelu on teetetty. Innovatiivisuus kääntyy yksiköiden sisälle ja mahdollisimman kallis ei ole enää parasta. Korkea laatu tarkoittaa muuta. Työntekijöillä täytyy olla kompetenssia tehdä asioita uudella ja innovatiivisella tavalla ja se nähdään yrityksen voimavarana.

Työhaastattelussa kannattaa siis puhua tulevaisuudesta, ei menneisyydestä. Työnantajaa ei kiinnosta menneisyytesi, vaan se mitä aiot tehdä yrityksessä tulevaisuudessa.

Vaikka olemme jatkuvassa muutoksessa kaiken aikaa, meidän pitäisi silti pystyä tuottamaan asiakkaalle palvelua joka tuntuu hänestä pysyvältä.

Työyhteisön innovatiivisuus ei voi olla ylhäältä päin johdettua, vaan innovatiivisuus on jokaisen työyhteisön jäsenen omalla vastuulla.

Kokeilukulttuuri

Foibe on hyvä esimerkki kokeilukulttuurin hyväksikäytöstä. Kannustetaan kokeiluihin ja uuden kehittämiseen. Siihen on lupa ja kannustus.

Kokeilukulttuurissa mikään kokeilu ei lähde ainoastaan oman pään sisältä. Idea on tuotava näkyviin ja esille. Täytyy uskaltaa tuoda omat näkemykset ja ideat esille ja käytettäväksi. Työntekijä ei ole ulkopuolelta tuleva, palkkaa nauttiva objekti, vaan osallistuva työyhteisön jäsen. Kokeilemalla, osallistumalla ja kehittämällä voit vaikuttaa omaan työhösi ja tehdä siitä mielekästä asiakkaille ja itsellesi.

Työ on tänä päivänä henkilökohtaisella tasolla vaativaa. Ne työpaikat josta oikeasti maksetaan palkkaa ovat erittäin vaativia.

Miten uutta työtä syntyy?

Disruptio: (Vakiintuneen toimintamallin murtaminen)

Yhtäkkiä syntyy aivan uusia juttuja sellaiseen ympäristöön missä muutoksia ei olla osattu odottaa. AirBnb ja Über ovat tästä hyviä esimerkkejä. Maailmassa on paljon hyödyntämättömiä ja käyttämättömiä resursseja joita emme huomaa jos katsomme asioita samoista näkökulmista kuin ennenkin.

Ei ajatella mitä puuttuu ja mitä tarvitaan lisää, vaan ajatellaan mitä on paljon ja mitä voi hyödyntää lisää.

Kehittäminen on työtä.

Kaikki organisaatiot käyttävät mahdollisimman tehokkaasti kaikkia resursseja hyväkseen. Yhteistyötaidot korostuvat ja jokainen tekee omien osaamisalueiden mukaisesti resursseja mahdollisimman tehokkaasti hyödyntäen. Rutiinit täytyy osata ja perustaidot olla kunnossa, mutta sen lisäksi parasta on kehittäjän näkökulma omaan työhön. Halu viedä työtä eteenpäin.

Kehittämisen haasteet

Tarvitseeko kaikkea kehittää?

Kolme kehittämisen pääomaa

  • Pääomaa tarvitaan, jotta voidaan tehdä investointeja:
  1. Kehittäminen lisää tuottavuutta ja tuottavuus taloudellista pääomaa
  2. Kehittäminen lisää sosiaalista pääomaa, joka antaa mahdollisuuksia kokeiluille ja riskien ottamiselle.
  3. Kehittäminen lisää tietopääomaa, jonka varassa voidaan tehdä innovaatioita, ratkaista ongelmia ja tuottaa uutta.

YT-neuvotteluiden suurimpana ongelmana on sosiaalisen pääoman häviäminen. Parhaimmat siirtyvät muihin töihin ja jäljelle jääneiltä häviää riskinottokyky ja aloitteellisuus.

 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s